Joulu tulee.
Mutta ei se mitään. Antaa tulla vaan.
Joulumieli on joka vuosi vähän hukassa. Tänä vuonna kaikenlaiset uutuuspuuhat elämässä ja tuo synkkyys pihalla piilottelee joulumieltä.
Lähdin etsimään sitä piparkakku"talo"-rakentelujen merkeissä.
Mutta kukapa jaksais vääntää ainaisia taloja, kun on kaikkia muitakin malleja olemassa! Löysin hauskan blogin, jonka pipariluomusten innoittamana törsäsin kaikki rahat koristeisiin ja olin turhan optimistinen.
Kuvittelin jostain omituisesta syystä ja suuresta itseluottamuksesta johtuen pystyväni edes lähelle samaa. Mansikkamäki blogista löysin hauskan joulukuusen ohjeen ja tämän lisäksi päätin tehdä junan.
Mulla oli tavoite: myyntikelpoisia luomuksia erikoishienoin koristein.
Lopputulos: hädintuskin myyntikelpoisia räpellyksiä oikein perinteisin koristein. Ja juna on niin kallellaan vasemmalle ettei sitä ihan liikenneturvallisuuden vuoksi voi myydä kenellekään.
Ensin tein kuusen oksille kaavat. Joulukuusi siis kasattiin erikokoisista tähtipipareista.
Sitten leikkasin kahteen kuuseen tarvittavan (valtaisan ärsyttävän)määrän. Ja eikun paistamaan.
Pienin tähti oli sakarasta sakaraan 2cm.
Tässäkohtaa pitänee paljastaa, että taikina on kaupan valmista. Semmonen helppo paketti pakastealtaasta, niille tiedoksi jotka viitsii vääntää ite ja vielä tehdä tän kaiken koristeluhomma sen lisäksi. (tämä siis sarkastinen kunnianosoitus niille, jotka itse tekevät hienoilla perinteisillä resepteillä!!)
Kuusen ja junan lisäksi kaivoin vanhan ison sydänmuotin esiin ja tein kaksi sellaista jämätaikinasta.
Koristelu oli mukavaa. Yritin vatkata netistä lainatulla ohjeella pikeeriä (vahvempaa koristelumassaa). Harmi kun ei tullut kuvaa mun aikaansaannoksesta, joka näytti enemmänkin räjähtäneiltä marmorikuulilta kuin niinkään pursotettavalta massalta?!
Päädyin tuttuun tomusokeri-vesi-sitruuna-mössöön.
Hulluna sekoittelin eri värejä ja kummemmin miettimättä pursottelin niitä palojen pintaan. Riemukasta! Hulvatonta!
Ainoastaan kuusen oksat pysyivät hillityssä vihreä-valkoisessa kuosissa. Junasta tuli riemunkirjava, sydämistä tyylikkäät ja kuusesta hieman valuvainen mutta komia.
Palojen yhteenliittämisen suoritin ensimmäistä kertaa itse. Sujuihan se. Jotenkin.
Ensimmäinen joulukuusiversio kääntyi jyrkästi vasempaan. On se vieläkin pystyssä parin päivän jälkeen, mutta...no. Sen saa joku onnekas vaikka joululahjaksi. Säälipisteitä?
Toinen kuusiversio sujuikin jo paremmin.
Juna oli haastava, mutta suoriuduin. Vain yksi sormi paloi!
Kunnes.
Tänään nostin eilen kiinnitetyt luomukset esiin pakkaamista varten. Juna oli aivan kaatumispisteessä!
Voe elämä ja pettymys. Työläin luomus pilalla. Ajatuksissa oli vielä tehdä siihen pätkä raiteita ja jotain muuta pientä rekvisiittaa, mutta eipä enää huvittanut. Tosin onhan se ihan komia tuossa oman kirjahyllyn päällä.
Joulukuusesta tuli ihan kiva, pieniä lahjapaketteja oli mukava vääntää ja niissä on siis ihka oikeat karkit sisällä...
Sydänpipareihin olen oikeinkin tyytyväinen.
Mukavaa joulunodotusta. Älkää haukatko liian isoja paloja ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti